Nytten sitten on Toivasen osote muuttunut Joensuusta Kiteelle monen vuoden jälkeen.

Aluksi sitä jotenkin jännäsi, että mitenkähän sitä tässäkin käypi.

Mutta nytten melkein uskallan jopa sanoa, että tuntuu kuin olisin vihdoin takaisin kotona.

Joensuussa vietetyt kuusi vuotta oli kokemisen arvoisia vuosia, mutta silti tuntuu että täällä se on meikäläisen koti sitten kuitenkin.

sydän on pohjimmiltaan täällä.

Tässä on kerennyt huomata jo senkin, että miten monesta sitä on periaatteessa jäänyt paitsi.

Jotenkin tuntuu vaan niin hyvältä nytten. Kaikki on rehellisesti sanottuna älyttömän hyvin :)

Aina löytyy jotakin josta voi valittaa, mutta peruspilait on nytten kunnossa. Ja Toivanen on oikeesti onnellinen vihdoinkin :) Johtuneeko tuo miun onni sitten siitä miun päiväunien kohteesta, joka ei enään olekkaan pelkkä päiväuni :) 

Tää päivä oli jotenkin niin mahtava, siis mitään maailmaa mullistavaa ei tapahtunut. Mutta oli vaan jotenkin niin hieno päivä.

Parhaan kaverin luona, ja touhuta tyttöjen kanssa. Tiiättekö, se lämmittää mieltä että kaverin tyttö on kovasti kiintynyt minuun.

Mutta eipä voi muuta sanoa: Kotona jälleen :)

Tällä hetkellä tuntuu hyvältä olla täällä. Kattoo miten kauan menee, kun hermo palaa :D

Jaa-a, mutta Toivanen kuittovaa tuasen.

se on moro...